Olen tykännyt katsoa TED-puheita silloin tällöin jossain määrin telkkarin korvikkeena. Tuolta selaamalla löytyy aina jokin kiinnostava aihe ja puheet ovat noin 20 minuutin pituisia eli sopivia välipaloja. Lyhenne TED tulee sanoista Technology, Entertainment ja Design, jotka ovat aihepiirit joihin puheet ensimmäisten TED konferenssien aikana liittyivät. Netissä näkyvät puheet ovat ilmaiseksi katseltavissa ja ne on kuvattu kyseisissä konferensseissa. Nykyään mukana on myös muiden alojen puhujia. Kaikki puheet eivät välttämättä pohjaa tieteelliselle tutkimukselle, mutta niitä yhdistää Ideas worth spreadin -slogan. Monet puheet ovat tarinamuotoisia ainakin osaltaan ja puhujat osaavat asiansa.
TED Talks - Ideas worth spreading
Ensimmäinen katsomani TED Talk oli tämä Allan Savoryn aavikoitumisen ja ilmastonmuutoksen yhteyteen liittyvä puhe, johon törmäsin biologian opintoihin liittyvän tehtävää tehdessäni:
Allan Savory: How to fight desertification and reverse climate change
Ilmastonmuutos on vakiinnuttanut paikkansa mediassa. Aavikoitumisen katsotaan yleisesti johtuvan laidunnuksesta. Allan Savory kertoo tässä videossa, että tässä on kyseinen yleisen totuuden asemaan päässyt väite ei pidä paikkaansa. Hän rinnastaa sen maa on pannukakku -uskomukseen. Sinällään hyvä esimerkki tieteen itseään korjaavuudesta. Puhe perustuu Savoryn tekemälle tutkimukselle aiheen parissa.
Toinen aihealue, josta katson puheita on koulutus. Yksi TED-portaalin katsotuimmista videoista liittyykin tähän aiheeseen:
Ken Robinson: How schools kill creativity
Robinsonin mukaan sellaiset lahjakkuudet, joita koulujärjestelmä ei arvosta tapetaan ja hävitetään alemmuuden tuntoon. Koulujärjestelmä on luotu hyvin erilaista yhteiskuntaa varten kuin missä tänä päivänä elämme. Silti koulujärjestelmä ei ole sanottavammin uudistunut.
Mielestäni TED Talks onnistuu siinä, että puhujat ovat inspiroivia ja heitä jaksaa kuunnella. Lisäksi puheet ovat yleistajuisia eikä niitä ymmärtääkseen tarvitse hallita hurjaa erikoissanavarastoa. Miksi jokaisen tieteentekijän pitäisi pystyä esittämään tutkimuksensa tulokset yleistajuiseksi ja kiinnostavasti. Eivätkö tämän puolen voi hoitaa siinä lahjakkaat ihmiset?
-Tanja Männistö-
TED Talks - Ideas worth spreading
Ensimmäinen katsomani TED Talk oli tämä Allan Savoryn aavikoitumisen ja ilmastonmuutoksen yhteyteen liittyvä puhe, johon törmäsin biologian opintoihin liittyvän tehtävää tehdessäni:
Allan Savory: How to fight desertification and reverse climate change
Ilmastonmuutos on vakiinnuttanut paikkansa mediassa. Aavikoitumisen katsotaan yleisesti johtuvan laidunnuksesta. Allan Savory kertoo tässä videossa, että tässä on kyseinen yleisen totuuden asemaan päässyt väite ei pidä paikkaansa. Hän rinnastaa sen maa on pannukakku -uskomukseen. Sinällään hyvä esimerkki tieteen itseään korjaavuudesta. Puhe perustuu Savoryn tekemälle tutkimukselle aiheen parissa.
Toinen aihealue, josta katson puheita on koulutus. Yksi TED-portaalin katsotuimmista videoista liittyykin tähän aiheeseen:
Ken Robinson: How schools kill creativity
Robinsonin mukaan sellaiset lahjakkuudet, joita koulujärjestelmä ei arvosta tapetaan ja hävitetään alemmuuden tuntoon. Koulujärjestelmä on luotu hyvin erilaista yhteiskuntaa varten kuin missä tänä päivänä elämme. Silti koulujärjestelmä ei ole sanottavammin uudistunut.
Mielestäni TED Talks onnistuu siinä, että puhujat ovat inspiroivia ja heitä jaksaa kuunnella. Lisäksi puheet ovat yleistajuisia eikä niitä ymmärtääkseen tarvitse hallita hurjaa erikoissanavarastoa. Miksi jokaisen tieteentekijän pitäisi pystyä esittämään tutkimuksensa tulokset yleistajuiseksi ja kiinnostavasti. Eivätkö tämän puolen voi hoitaa siinä lahjakkaat ihmiset?
-Tanja Männistö-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti