keskiviikko 4. huhtikuuta 2018 | 0.06

Katsaus verhon taa



Olin mukana kurssilla hyvin erilaisista lähtökohdista kuin suurin osa muista, sillä olen vielä maisteritason opiskelija, muiden ollessa ammattitutkijoita ja jatko-opiskelijoita. Täytyy sanoa, että aluksi vähän jännitti, että pärjäänkö näin edistyneessä ja arvovaltaisessa seurassa! Toisaalta eräänlainen ulkopuolinen näkökanta saattoi tuoda myös jotain mielenkiintoista lisää kurssille. Joka tapauksessa, oli erittäin mielenkiintoista minulle henkilökohtaisesti päästä saamaan pieni kurkistus oikeiden tieteentekijöiden ihmeelliseen  maailmaan, johon kenties myös oma tieni minua on viemässä.

Sopivassa vaiheessa olevan oman tutkimusprojektin puuttuessa päätin pohtia tieteen popularisointia yleisemmällä tasolla, mikä on aihe, joka muutenkin hyvin kiinnostava ja lähellä sydänt. Jos jotain tällä kurssilla opin, se on se, että tieteilijöiltä ei ainakaan luovuutta puutu! Pienryhmäkeskusteluissa heiteltiin ideoita laidasta laitaan kokonaisia näytelmiä myöten. Valitettavasti kurssin puitteissa ei ollut mahdollisuutta toteuttaa kaikkein villeimpiä ideoita, mutta olisi äärimmäisen hienoa, jos joskus pääsisi todistamaan jotain sellaista, mitä kurssin aikana visioitiin. Popularisointiprojektien tulokset eivät kuitenkaan missään nimessä kalvenneet ideoiden rinnalla, vaan ne olivat olivat huikean laadukkaita, varsinkin kun ottaa huomioon, että moni ei ollut koskaan aiemmin käyttänyt esimerkiksi kuvankäsittelyohjelmaa tai editoinut videoita. Mitä olisimmekaan saaneet aikaan, jos aikaa olisi ollut enemmän!

Se sai minut ajattelemaan: miksi näemme kunnollisesti tuotettuja tieteen popularisointijuttuja niin harvoin? Yksi syy, joka tuli esiin myös keskusteluissamme, on se, että vaikka tällaisia projekteja olisi hienoa päästä tekemään, aika muun työn ohessa ei vain riitä. Monet tällaiset projektit ovat tutkijan varsinaisen työnkuvan ulkopuolella, ja harva viitsii uhrata omaa aikaansa. On sääli, että suuri määrä huikeaa luovuutta jää tässä suhteessa hyödyntämättä. Ehkäpä tulevaisuudessa yhteiskunnallinen vuorovaikutus voisi olla enemmän osa tieteilijän ”virallistakin” toimenkuvaa. Kenties saisimme näin enemmän tiedettä kaikille!

Vielä linkki kurssilla tekemääni videoblogiin, jos se vielä sattuu jotain kiinnostamaan:
https://youtu.be/sJAWFbM0h2o

Lopuksi kiitos Elinalle ja kaikille muillekin hienosta kurssista! Sain oppia uutta ja hienoja kokemuksia, ja olipa vielä hauskaakin.

1 kommentti:

  1. Meillä oli kyllä loistava ryhmä :-) Pienryhmätyöskentely oli minunkin mielestäni tämän kurssin parasta antia. Ja lopputulokset olivat tosiaan huikeita lähtökohtiin nähden! Toivotaan tosiaan, että tulevaisuudessa tieteilijät voisivat ja uskaltaisivat ottaa enemmänkin osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.

    VastaaPoista

Malli: Simple Grey Variant © Koodikielellä