Mielestäni tieteen yleistajuistaminen on parhaillaan kun keskitytään
itse asiaan, mutta siten että kaikki ymmärtävät. Asian ydintä ei siis muuteta
muuteta kuulijan mukaan, vaan se esitetään sellaisenaan, kuitenkin ilman
erityissanastoa ja monimutkaisia käsitteitä. Vinoutunut yleistajuistaminen
nojautuu liikaan värittämiseen, puhtaaseen sensaatiohakuisuuteen, omien
tarkoitusperien ajamiseen sekä ylevien sovellusten ja yltiöpäisten tärkeiden merkitysten
asettamista ruohonjuuritason perustutkimukselle. Miksi tiedettä tulisi värittää
ja mystifioida, jotta siitä tulisi kiinnostava? Onhan tutkija itse kiinnostunut
asiasta -- kiinnostavuus siis on mahdollista, ainakin tietylle joukolle. Siksi yleistajuistaminen olisi suunnattava heille, joita itse asia kiinnostaa. Esimerkiksi, mikäli luen
lehtijutun tieteestä joka minua aidosti ei kiinnosta, mielestäni juttua ei ole
yleistajuistettu fiksusti, sillä lukemiseen on ilmeisesti houkuteltu jollakin
muulla asialla kuin asiasisällöllä; tiedettä on myyty halvalla.
Parhaita tieteen yleistajuistajia on ollut
fyysikko Richard Feynman. Hänellä oli kyky kertoa kvanttielektrodynamiikasta
runoilijoille tai yleisestä suhteellisuusteoriasta maanviljelijöille siten,
että asiat kerrottiin visuaalisesti, havainnollisesti ja innostuneesti, mutta
silti oikein ja täsmällisesti. Hän oli hyvä esimerkki siitä, kuinka tieteestä
voi keskustella kaikilla tasoilla kunhan asian itse ymmärtää syvällisesti. Suosittelen
katsomaan esimerkiksi youtubesta tämän parin minuutin helmen, joka omalta osaltaan antaa jo hyvän läksyn tieteen yleistajuistamiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti