Ryhmä kolmen keskuudessa virisi varsin kriittistä keskustelua tieteen popularisoinnista ja sen tarpeesta ylipäätään. Tässä joitain huomioita:
- Ainakin selkokielisillä tarve ja oikeus saada tietoa tieteestä ymmärrettävästi - onko se myös kaikkien kansalaisten oikeus? Onko kaikilla oikeus hyötyä tieteestä ja sen tuomista tuloksista?
- Toisaalta, tarvitseeko kaikkien ymmärtää kaikkea? Voiko olla kansalaisten velvollisuus etsiä tarvitsemaansa tietoa ja oppia ymmärtämään yleistajuista tiedettä, jota esim. tiede-lehti tai psykologia-lehti tarjoavat? Mutta asettaako tämä kansalaiset eriarvoiseen asemaan - kaikilla ei ole yhtälaisia mahdollisuuksia / kykyjä ymmärtää edes popularisoituja tekstejä tieteestä.
- Tieteenalat ovat eriarvoisia yleistajuistamisen suhteen - toisia aloja on vaan helpompi popularisoida ja ne ehkä ovat ihmisille ymmärrettävämpiä ja kiinnostavampia. Toisaalta, minkä kaiken tiedon pitäisi olla ihmisten saatavilla? Kuka päättää, mikä on tarpeen tai hyödyksi ihmisille?
- Popularisointi ei saa olla itsetarkoitus, siis tiede edellä!
- Popularisoinnin tehtävänä voisi ennen kaikkea olla näkökulmien ja keskustelun herättäminen.
- Muistetaan, että tiede on totta vain toistaiseksi! Ja ehkä vain toisaalta ja tietystä näkökulmasta katsottuna!
- Popularisoinnin riskit 1: ihmisten kyky suhtautua tietoon kriittisesti on usein puuttellista, kuka ottaa vastuun siitä, miten popularsoitu tieto ymmärretään? Voiko ihmisiltä odottaa kriittistä lukutaitoa, kykyä ymmärtää, että tiede ei aina ole totta ja että varmoja joko-tai vastauksia ei voida antaa?
- Popularisoinnin riskit 2: tutkija altistaa itsensä kommentoinnille, joka etenkään verkkoympäristössä ei aina ole asiallista. Ja onko maallikolla oikeus kritisoida tiedettä, jos se hänen ulottuvilleen tarkoituksella tuodaan?
- Popularisoinnin riskit 3: Villi popularisointi, asenteelliset asiantuntijalausunnot, kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti